HISTORIAA

VESTERISTEN / WESTERISTEN LUKUMÄÄRÄ:
Vesteristen / Westeristen määrä Väestörekisterikeskuksen sukunimitilaston mukaan oli seuraava:
Tämän päivän tilaston voit katsoa tästä linkistä
Tilanne 10.9.2007
Vesterinen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 2666 1304 1362 2560 106
Entisenä nimenä 1137 66 1071 1084 53
Kuolleilla 1684 663 1021 1629 55
Yhteensä 5487 2033 3454 5273 214
Westerinen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 40 22 18 38 2
Entisenä nimenä 5
Kuolleilla 9 2 7 9 0
Yhteensä 54 24 25 47 2
Tilanne 13.6.2005
Vesterinen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 2653 1297 1356 2546 107
Entisenä nimenä 1140 68 1072 1090 50
Kuolleilla 1581 630 951 1527 54
Yhteensä 5374 1995 3379 5163 211
Westerinen Lkm Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla
Nykyisenä nimenä 36 21 15 34 2
Entisenä nimenä 5 0 5 5 0
Kuolleilla 9 2 7 9 0
Yhteensä 50 23 27 48 2
Tilanne 8.3.2004
Vesterinen
  • Nykyisenä nimenä 2647
  • Miehet 1298
  • Naiset 1349
  • Suomessa 2540
  • Ulkomailla 107
  • Entisenä nimenä 1135
  • Kuolleilla 1534
  • YHTEENSÄ 5316
Westerinen
  • Nykyisenä nimenä 35
  • Miehet 20
  • Naiset 15
  • Suomessa 33
  • Ulkomailla 2
  • Entisenä nimenä 6 
  • Kuolleilla 8 
  • YHTEENSÄ 49
Tilanne 14.9.2002
Vesterinen
  • Nykyisenä nimenä 2666
  • Entisenä nimenä 1137
  • Kuolleilla 1473
  • YHTEENSÄ 5276
Westerinen
  • Nykyisenä nimenä 31
  • Entisenä nimenä 6 
  • Kuolleilla 8 
  • YHTEENSÄ 45

VESTERINEN-NIMESTÄ JA VANHIMMISTA TUNNETUISTA ASUINPAIKOISTA

  • Vesterinen-nimen pohjana on latinalaisperäinen erisnimi Silvester, joka tarkoittaa metsistynyttä.

  • Vuonna 1541 laadittiin Savosta ensimmäinen maakirja, johon merkittiin jokaisen verovelvollisen nimi ja hänen suoritettavakseen arvioitu vero. Pitäjät oli tuolloin jaettu neljänneskuntiin, joita useimmiten oli nimensä mukaisesti neljä ja nämä taas kymmenyskuntiin, joita oli kuusi. Varsinaisia kylännimiä ei vielä käytetty.

  • Tuolloin Vesterisiä asui Juvalla, Säämingissä ja Rantasalmella Putkisalmen neljänneksessä. Juvalla Vehmasselällä asui Pekka Vesterinen perhekuntineen. Säämingin neljänneskunnan, Tolvanniemen kymmenyskunnan verokuntien ja -isäntien luetteloissa esiintyy 1541 Antti ja 1546-1550 sama Antti ja Tahvana, joka ilmeisesti oli hänen poikansa. Rantasalmen Putkisalmessa asui myös Pekka Vesterinen, joka mm. toimi lautamiehenäkin vuonna 1546.

  • Vuonna 1562 Vesterisiä on maakirjojen mukaan asunut ainakin Juvalla Vesikansan neljänneksessä ja Rantasalmella sekä Putkisalmen että Rantasalmen neljänneksessä.

  • Savon vanhimmissa tuomiokirjoissa esiintyvät Rantasalmen käräjillä 1563 Matti ja Pekka, 1564 Pekka, Olli (Ollij) ja Perttu (Bertiill). Savon hopeaveroluettelossa vuodelta 1571 esiintyvät Pellosniemellä Pellosniemen neljänneksessä asuva Antti (Anders Westerin), Juvan Vesikansan neljänneksessä asuva Pekka (Per Vesterin) ja Rantasalmella Keriharjun neljänneksessä asuva toinen Pekka (Per Westerin l. Peder Westerinen) sekä Putkisalmen neljänneksessä asuva Matti (Matt Westeren l. Madz Vesterinen). Hämeen puolella Rautalammilla asui Olli (Oleff). Rautalammin Olli saattaa olla muuttanut Rantasalmelta, mutta ei taida olla kuitenkaan tuo tuomiokirjoissa mainittu.

  • Ensimmäiset maininnat Vesterisistä Karjalan Kannakselta ovat Kanneljärveltä, jossa 1543 verotusluettelossa esiintyy Matti. Vuosien 1551 ja 1553 lautamies- ja veroluetteloissa hänet on mainittu Matti Westerinpoikana (m Westerin[poi]ca), joka vuoden 1567 verotusluettelossa esiintyy nimellä Madz Westerinen. Poikia hänellä oli ainakin Pekka ja Lauri. Matin kuoltua 1569 isännäksi tuli hänen poikansa Lauri. Kanneljärvellä on sukua asunut enemmänkin. Tietoja 1500-luvun puolen välin tienoilta on myös Muolaasta.

 

Paluu alkuun