HISTORIAA
| VESTERISTEN
/ WESTERISTEN
LUKUMÄÄRÄ: |
| Vesteristen
/ Westeristen määrä Väestörekisterikeskuksen sukunimitilaston mukaan oli seuraava: |
| Tämän
päivän tilaston voit katsoa tästä linkistä |
| Tilanne
10.9.2007 |
| Vesterinen
|
Lkm |
Miehet |
Naiset |
Suomessa |
Ulkomailla |
| Nykyisenä
nimenä
|
2666
|
1304 |
1362 |
2560 |
106 |
| Entisenä
nimenä |
1137 |
66 |
1071 |
1084 |
53 |
| Kuolleilla |
1684 |
663 |
1021 |
1629 |
55 |
| Yhteensä |
5487 |
2033 |
3454 |
5273 |
214 |
| Westerinen
|
Lkm |
Miehet |
Naiset |
Suomessa |
Ulkomailla |
| Nykyisenä
nimenä
|
40
|
22 |
18 |
38 |
2 |
| Entisenä
nimenä |
5 |
|
|
|
|
| Kuolleilla |
9 |
2 |
7 |
9 |
0 |
| Yhteensä |
54 |
24 |
25 |
47 |
2 |
|
| Tilanne
13.6.2005 |
| Vesterinen
|
Lkm |
Miehet |
Naiset |
Suomessa |
Ulkomailla |
| Nykyisenä
nimenä
|
2653
|
1297 |
1356 |
2546 |
107 |
| Entisenä
nimenä |
1140 |
68 |
1072 |
1090 |
50 |
| Kuolleilla |
1581 |
630 |
951 |
1527 |
54 |
| Yhteensä |
5374 |
1995 |
3379 |
5163 |
211 |
| Westerinen
|
Lkm |
Miehet |
Naiset |
Suomessa |
Ulkomailla |
| Nykyisenä
nimenä
|
36
|
21 |
15 |
34 |
2 |
| Entisenä
nimenä |
5 |
0 |
5 |
5 |
0 |
| Kuolleilla |
9 |
2 |
7 |
9 |
0 |
| Yhteensä |
50 |
23 |
27 |
48 |
2 |
|
| Tilanne
8.3.2004
|
Vesterinen
-
Nykyisenä nimenä 2647
- Miehet 1298
- Naiset 1349
- Suomessa 2540
- Ulkomailla 107
-
Entisenä nimenä 1135
-
Kuolleilla 1534
- YHTEENSÄ 5316
|
Westerinen
-
Nykyisenä nimenä 35
- Miehet 20
- Naiset 15
- Suomessa 33
- Ulkomailla 2
-
Entisenä nimenä 6
-
Kuolleilla 8
- YHTEENSÄ 49
|
| Tilanne
14.9.2002 |
Vesterinen
-
Nykyisenä nimenä 2666
-
Entisenä nimenä 1137
-
Kuolleilla 1473
- YHTEENSÄ 5276
|
Westerinen
-
Nykyisenä nimenä 31
-
Entisenä nimenä 6
-
Kuolleilla 8
- YHTEENSÄ 45
|
VESTERINEN-NIMESTÄ JA VANHIMMISTA TUNNETUISTA ASUINPAIKOISTA
Vesterinen-nimen pohjana on
latinalaisperäinen erisnimi Silvester, joka tarkoittaa metsistynyttä.
Vuonna 1541 laadittiin Savosta
ensimmäinen maakirja, johon merkittiin jokaisen verovelvollisen nimi ja hänen
suoritettavakseen arvioitu vero. Pitäjät oli tuolloin jaettu neljänneskuntiin, joita
useimmiten oli nimensä mukaisesti neljä ja nämä taas kymmenyskuntiin, joita oli kuusi.
Varsinaisia kylännimiä ei vielä käytetty.
Tuolloin Vesterisiä asui Juvalla,
Säämingissä ja Rantasalmella Putkisalmen neljänneksessä. Juvalla Vehmasselällä asui
Pekka Vesterinen perhekuntineen. Säämingin neljänneskunnan, Tolvanniemen kymmenyskunnan
verokuntien ja -isäntien luetteloissa esiintyy 1541 Antti ja 1546-1550 sama Antti ja
Tahvana, joka ilmeisesti oli hänen poikansa. Rantasalmen Putkisalmessa asui myös Pekka
Vesterinen, joka mm. toimi lautamiehenäkin vuonna 1546.
Vuonna 1562 Vesterisiä on maakirjojen
mukaan asunut ainakin Juvalla Vesikansan neljänneksessä ja Rantasalmella sekä
Putkisalmen että Rantasalmen neljänneksessä.
Savon vanhimmissa tuomiokirjoissa
esiintyvät Rantasalmen käräjillä 1563 Matti ja Pekka, 1564 Pekka, Olli
(Ollij) ja
Perttu (Bertiill). Savon hopeaveroluettelossa vuodelta 1571 esiintyvät Pellosniemellä
Pellosniemen neljänneksessä asuva Antti (Anders Westerin), Juvan Vesikansan
neljänneksessä asuva Pekka (Per Vesterin) ja Rantasalmella Keriharjun neljänneksessä
asuva toinen Pekka (Per Westerin l. Peder Westerinen) sekä Putkisalmen neljänneksessä
asuva Matti (Matt Westeren l. Madz Vesterinen). Hämeen puolella Rautalammilla asui Olli
(Oleff). Rautalammin Olli saattaa olla muuttanut Rantasalmelta, mutta ei taida olla
kuitenkaan tuo tuomiokirjoissa mainittu.
Ensimmäiset maininnat Vesterisistä
Karjalan Kannakselta ovat Kanneljärveltä, jossa 1543 verotusluettelossa esiintyy Matti.
Vuosien 1551 ja 1553 lautamies- ja veroluetteloissa hänet on mainittu Matti
Westerinpoikana (m Westerin[poi]ca), joka vuoden 1567 verotusluettelossa esiintyy nimellä
Madz Westerinen. Poikia hänellä oli ainakin Pekka ja Lauri. Matin kuoltua 1569
isännäksi tuli hänen poikansa Lauri. Kanneljärvellä on sukua asunut enemmänkin.
Tietoja 1500-luvun puolen välin tienoilta on myös Muolaasta.
Paluu
alkuun
|