Ota yhteyttä

Ilmoitukset

Liity jäseneksi tästä

Päivitä yhteystietosi tästä

Ilmoita uudesta suvun jäsenestä tästä

Ilmoita poisnukkuneesta Vesterisestä tästä

Vesterisistä vanhoissa sanomalehdissä

 


Min för fem år sedan orten afvekne man, Inhyseskarlen Johan Daniel Johansson Friman, varder härigenom erinrad att inom natt och år härefter infinna sig till sammanlefnad med mig, emedem jag i annat fall anser vårt äktenskap upphäfvit och icke hindra mig att ingå i annat gifte.

Saarijärvi Kangashäkki den 22 Maji 1848.

Wendla Johansdotter Westerinen

 

Finlands Allmänna Tidning 19.6.1848


 

Wiitasaaresta 16 p. huhtikuuta.

Pitäjästämme on ennenki silloin tällöin aina tapettu karhuja, ja lopulla mennyttä kuuta kaadettiin yksi. Talonpoika Lassi Westerinen, tämän seurakunnan Wuosikosken kylästä, oli nimittäin 30 p. maaliskuuta metsässä käydessään, nähnyt nallin kuusikkoa kamuavan. Waan kun hän sattui olemaan yksinänsä, ei hän woinut sille mitään, jonkatähden kiiruhti heti kotiinsa. Seuraawana päiwänä oli 10:nen riskiä miestä ko´olla, joiden seassa eräs wanha karhun kaataja, loismies Johan Korhonen, joka pantiin päällysmieheksi ai´otulle karhun jahdille. He läksiwät, warustettuina pyssyillä, keihäillä ja muilla aseilla, ja tapasiwat metsän kuninkaan entisessä kuusikossansa, jossa kiljui ja repi puun juuria, kuin kuuli miesten tulewan. Korhonen käski nyt kaikkia wetämään itsensä takaisin eräälle likiolewalle aukeelle aholle, siinä tarkoituksessa, että saisiwat karhun metsästä sinne, nii9n että tappelo muka käwisi paremmin aukealla tantereella. Tämä sotapetos onnistuiki hywin; karhu tulee kiljuen katsomaan wihollisiansa, mutta saapi samalla läpi watsansa suuren tussariluodin, jonka Lassi Westerinen ampui. Tästä ottaa karhu pakoon tiheään kuusikkoon, jossa kuitenki wielä kiljuu ja pauhaa, waikka weri hurmehti luodin reiästä. Nyt kiiruhtaa eräs innokas jahtimies, Johan Leppänen, nallin perästä tiheään metsään tappaaksensa pedon paikalla, ja sillä tawalla lopettaa koko jahdin; toiset kumppalit kielsiwät häntä tästä, ja erinomattain Korhonen, joka tunsi karhun tawat. Waan Leppänen ei huolinut muiden kiellosta; hän meni karhun perästä pyssy kädessä ja osoitti, mutta eipä pyssy lauennutkaan; siitä oli pudonnut pii. Karhu käänsiin nyt Leppästä kohti, ryntäikse hänen päälle ja särkee häneltä kumpaisetki kädet pahan päiwäisesti, jonka tehtyä alkaa hywää kyytiä mennä muiden jahtimiesten luokse, mutta saa terwetuliaiseksi wahwan paukkeen ja kowan luodin oikeaan lapaansa; tällä kertaa ampu Korhonen, ja karhu kaatui. Mutta mitä olla ! Ei aikaakaan kuin nousi uudelleen ylös ja hyppää takaisin metsään, jossa ottaa Leppäsen käpälöihinsä, repii häneltä pään ja jalat sen siiwoisiksi ja ottaa sitte pakoon. Kuitenki lie katunut liian wähä pahaa tehneensä, jonkatähden käänsiin samassa takaisin ja rupee kolmannen kerran Leppäsen kimppuun. Ennenkuin muut ennättiwät tulla hätään, nylkee karhu nyt lujilla koprillansa saaliiltaan oikean korwan ja päänahan aina alaleukaan asti, johon ne jäiwät riippumaan, kuin toiset tuliwat ja antoiwat karhulle kuoleman kolauksen.

Suometar 11.5.1852


Jokaista, joka tahtoo moittia minun omistusoikeuttani 1/16 manttaalille Heinäahon perintötalon n:o 8 Paadentaipaleen kylässä Laukaan pitäjässä Waasan lääniä, kehoitetaan paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa sitä tekemään wiimeistään niissä käräjissä, jotka ensin alkawat yön ja wuoden kuluttua siitä kuin tästä on kolmannen kerran ilmoitettu.

Laukaassa, huhtikuun 13 p. 1871

Gabriel Heinäaho tahi Westerinen

Suomalainen Wirallinen Lehti 27.4.1871


Kesäkuun 3 p:nä pääsi tuli walloilleen talollisen Abraham Westerisen omistamalla Haukiniemen tilalla Pudasjärwen kylässä Kiwijärwen pitäjää, jossa wanhanläntä asuinrakennus ja navetta paloiwat poroksi. Wahinko on harkittu 206 markaksi.

Suomen Virallinen lehti 14.7.1874


Unge lösdrifvare

I härvarande länehäkte förvaras trenne gossar emellan tio och sju år, af hvilka den ena vid namn Karl Emil Löfberg blifvit införpassad af poliskammaren och de två andre, bröderne Gabriel och Adam Pettersöner Westerinen, införpassats af kronolänsmannen i Ruokolaks distrikt. Gossen Löfberg, hemma från Helsingfors, har, sedan hans moder för en tid tillbaka aflidit, blifvit lemnad vind för våg af sin liderliga stjuffader, en f.d. jernvägsstationskarl, i Udelnaja, derifrån gossen anlände hit, och för kringstrykande blifvit i förvartagen. De två andra små lösdrifvarne äro hemma från Suonenjoki socken i Kuopio län, dit de komma att förpassas med fångskjuts.

 Östra Finland 1.5.1876


Koska wenäjän uskolainen Emil Lesonen, joka toissa torstaina sai allekirjoittaneelta waalean-ruunin hewosen, joka on 9½ korttelia korkea, harja mustan-harmaa sekajouhinen, sekä waljastettu mustaksi maalatun, rauta-pelti sepisen laita re´en eteen, ajaaksensa allekirjoittaneen asunnosta johonkin lähiseutuun, mutta sittemmin ei ole takaisin tullut eikä tawattu waan on nähty kulkewan Kuopion kaupungin läpi, luultawasti pohjaan päin, niin saan täten ystäwällisesti pyytää palkintoa wastaan, että jos ken mainitun miehen hewosen kanssa yhyttäisi, panemaan hänet kiinni ja ilmoittamaan lähinnä olewalle ruununmiehelle, lainmukaista menettely tapaa warten.

Aadam Westerinen

talollinen Suonenjoen pitäjästä

Rieponlahden kylästä tilalla n:o 15

Savo 28.2.1879


Että allekirjoittanut on muuttanut asuntonsa furman Petter Halosen kartanoon kirkkotorin warrella, saan täten kunnian ilmoittaa, niille, jotka asioissaan minua tawata tahtowat.

Kuopiossa, kesäkuulla 1879

Josef Westerinen

kaupungin palweljia

Savo 6.6.1879


Jollei mieheni Matti Westerinen wuoden ja vuorokauden sisään tule minun kanssani yhdessä asumaan, niin käyn uuteen naimiseen.

Viipurin pitäjässä 11 p. syyskuuta 1882

Hilda Maria Manninen

Suomen Virallinen Lehti 12.9.1882


Eläwänä saatu hirwi.

Talollisen Matti Westerisen lapset Uudenkirkon pitäjän Kirkkojärwen kylässä löysiwät pitkäperjantaipäiwänä aiwan kotinsa läheisyydestä hirwen, joka ei päässyt ylös makuukseltaan. He ilmoittiwat asiasta kotonansa ja samassa läksi talonwäki sekä muutamia miehiä läheisestä kylästä paikalle asiaa tarkemmin tutkimaan. Huomattiin hirwen nyrjähyttäneen takajalkansa niin pahasti, ettei se päässyt nousemaan. Hirwi tuotiin reellä kotiin ja haettiin Kiwennawan pitäjässä asuwa taitawaksi tunnettu eläinten parantaja tuota hirwen jalkaa paikoilleen panemaan, waan kun hän sanoi sen mahdottomaksi, koska oli jo ehtinyt kaswaa rusto niweleeseen, niin antoi paikkakunnan nimismies tappamalla lopettaa hirwiraukan kärsimykset. Tapettu hirwi oli mitä suurempia naarashirwiä.

Sanomia Turusta 11.4.1885


Pitäjänwanhin.

Rautalammin pitäjän wanhin mies on taloll. Kaapro Westerinen Kärkkäiskylän Westerisestä. Ukko on elänyt 90 wuotta ja on wielä täydessä ymmärryksessä. Ajoin toinen käsi on wähän kipeä, mutta kumminkin wielä pari wuotta takaperin käwi hän nuotalla sekä muita pikku töitä toimittelee.

Monta on muistissa hällä,

joit´ ei laula kaikki lapset,

puhu pojat puoletkana.

Ukko on olonsa ajalla,

ajalla ison ikänsä

sodan nähnyt, nähnyt rauhan;

olla saanut alamaissa

kuninkaalla, keisarilla,

mutta kumminkin alati

sulo Suomessa asunut.

Savo 29.11.1883


Koska waimoni Elisabeth (omaa sukua Pekkala) ei ole luwannut tulla awioelämään kanssani eikä pitää mitään waaria kahdesta lapsestamme niin saan täten ilmoittaa hänelle ja yleisölle, että jos hän ei löydytä itseänsä neljän kuukauden sisälle tästä päiwästä lukien awioelämään kanssani niin minä pidän lain jälkeen awioliittomme rikottuna, sekä itseni wapaana uuteen awioliittoon.

Calumet, Michigan, syyskuun 24 p. 1884.

Pekka Westerinen

Suomalainen Wirallinen Lehti 22.10.1884


Wiime Syyskuun 17 päiwänä putosi allekirjoittaneelta, Karttulan Pihkainmäen ja Salon talon wälille rahasäiliö, sisältäwä wähäisen summan rahaa. Jonka rehellinen löytäjä ilmoittaisi

Torppari Daniel Westeriselle

Pielawesi, Kotaniemen kylä.

Savo 9.10.1886


Moitetta naimistani wastaan ilmoitettakoon lailliseen aikaan pastorinwirastolle Helsingissä.

Suutari Otto Wilhelm Westerinen

Suomalainen Wirallinen Lehti 26.3.1887


Ensiksi sentähden tahdon mainita tämän lyhyen "Insettningin" perästä, että täältä "Turkkussen" lukkari- ja urkurikoulusta lasketun oppilan nimi oli Westrin. Silloin kun tutkinto lukkarilta kuului kowa ääni, en ollenkaan ihmetellyt, että se oli juuri till eksemppel Westrin, joka weisasi. Wielä wähemmän sitä nimestä katsoen ihmettelin, että häneltä kyseltiin wenskaksi. Se oli suurempi ihme, kun hän osasi laulaa urkuja soittaessaan puhdasta suomea. Minä oikein surkuttelin hänen leukojansa, joiden luulin muutamain wärssyjen ja messujen opettelemisessa saaneen kärsiä melkein lamauttawan wamman, kun hän ne suomeksi lauloi. Mutta merkillinen selwenee siitä, kun San. Turusta ilmoiseksi ihmeekseni näin, että hra Westrin oli kotoisin Sawon länsiliepeeltä, Rautalammin pitäjästä, josta itse allekirjoittanut "kaimakin" lukee "laajan lajiperänsä". Hra W. on, näet, oleskellut, kuten kuullut olen "Turkkusessa" wähän enemmän aikaa, oppinut täällä wenskaamaan, ja - hyi, kuka sitä suomalaista prostoi nimeä täällä kärsisi! - muuttaa sujauttanut, tehden oikein oiwallisen krapuhypyn, nimensä herra Westerisestä (nominatiwus suora Westerinen) Westriiniksi. Ah herra, kuinka ihanalta moinen nimen keikaus soikaan! Ei sitä arwaa meikäläisten äly eikä liene ihannetuntijata mokomaa, joka tuon muutoksen suloisuuden selwästi käsittäisi. Ei herra kanttoori-Westerisen isä eikä äitikään ikänä olisi sitä aawistaa osannut, että heidän pojastaan paisuisi herra Westeriin, sitte kun taitaa sanan wenskaa wiskata ja "motulierata" (johtaa soitannossabyhdestä äänilajista sääntöjen mukaan johonkin toiseen äänilajiin). Mutta minkäs sille saa, kun se maailma edistyy! Kätensäkö siihen kuka eteen panee! Olkoon hän tästälähinkin sitte se wenski Westriini.

Sanomia Turusta 4.6.1887


Täten saamme ilmoittaa, että Keiteleen Kauppayhtiöön, toiminimellä Joh. Westerinen ja kumpp., ovat tänään valinneet kaupanhoitajaksi Reittu Westerisen ja hän on valtuutettu toiminimen puolesta kirjoittamaan kaikissa asioissamme.

Keiteleellä 9 p. Kesäkuuta 1891

Johtokunta

Savo-Karjala 15.6.1891


Nimeni, joka on ollut tähän saakka Wepsäläinen eli Westerinen, tulee olemaan tästälähin ainoastaan Westerinen.

Oulussa, 25 p. Elok. 1891.

Petter Wilhelm Westerinen

Suomalainen Wirallinen Lehti 2.9.1891


Hedelmällisyyttä.

Syysk. 28 päiwänä synnytti loisen Juho Wiinikan waimo Maria Westerinen Suonenjoen pitäjän Toholahden kylässä, kolme terwettä poikaa, jotka kasteessa sai nimet Matti, Mikko ja Paavo. Joku aika ennen sama waimo synnytti kaksoiset.

Savo-Karjala 3.10.1892


Rakennusmestari Herman Nyberg on myynyt Launekoskessa Saarijärvellä sijaitsevan myllynsä talolliselle Erik Westeriselle 4000 markan hintasummasta.

Pohjalainen 10.11.1893


För insmuggling af ryskt brännvin stodo i lördags bönderna W. Anteroinen och Herman Vesterinen från Björkö tilltalade inför rådstufvurätten i Viborg. Vesterinen befriades från allt ansvar, men Anteroinen ålades värjemålsed.

Hufvudstadsbladet 18.9.1894


Sai wiettää yönsä saaressa.

Kuin taloll. Heikki Westerinen Wesannon Kureniemeltä läksi t.k. 15 p:nä Karttulaan weljiensä luo, jotka asuwat Karttulan Linnan saarella, wieraaksi, ja tultuansa Hywölän kylään pyysi kyytiä Linnan saareen, niin muuan Abel Jäntti oli luwannut saattaa W:n mainittuun paikkaan. Waan tällä retkellä käwikin niin ohraisesti, että illan hämärässä kyytimies jättikin kyydittäwänsä Linnan saarta lähellä olewaan Woudin saareen Raswangin selällä, jossa ei ole ihmisasunnoita. Tässä saaressa täytyi Westerisen wiettää yönsä, ja wasta seuraawan päiwän aamuna Linnan saarelta kotosin olewa Pekka Jääskeläinen päästi hänet pälkähästä saattamalla perille. Ehkenpä olisi Westerisen erakkoelämä käynyt autiosaarella kurjaa kurjemmaksi, jollei olisi sattunut konttiin ewäitä, wanhaa sawolaisen rohtoa: palowiinaa, joka on hywä lääke wilua wastaan. Tulen saanti ei kuulunut oikein luonnistaneen, kun ei ollut mukana muuta teräkalua kuin taskuweitsi ja wanhanaikaiset tulukset, joilla tuli oli saatawa. Olisi tästä oppia, että ei katsomatta jäädä kyytimiehestä joka saaren päähän eikä olla kyytimiehenkään niin kelwottoman kun kerran kyytiin lähtee ja wielä maksun ottaa, että jättää kyydittäwänsä autiosaareen. Jos sattui kylmempi ja sateinen yö, niin oli kuolema wanhan miehen edessä, kirj. meille.

Savo-Karjala 22.10.1897


Wigde Oskar Ruutunen o. bokbind. arb. Olga Maria Vesterinen.

Nya Pressen 14.8.1899


Varkausjuttu

Eilen tuomittiin täkäl. raast. oikeuden toisessa kirjansitojan työntekijä Oskar Ruutunen ensikertaisesta varkaudesta 3 kuukaudeksi vankeuteen ja sen jälkeen olemaan 3 vuotta kansalaisluottamusta vailla sekä yhdestä näpistelystä 20 päiväksi ja kavalluksesta 2 kuukaudeksi vankeuteen, jotka rangaistukset yhteenlaskettuna R. tulee pidettäväksi 4 kuukautta vankeudessa. R. oli eräältä naiselta, joka hänen luonaan asui, anastanut 23 mkan arvoisen kellon, ja kirjansitojalta, jonka luona oli työssä 15 mkan arvosta kirjoja sekä pantannut mainitulle kirjansitojalle kuuluvaa lehtikultaa.

Päivälehti 4.9.1900


Sotapalweluksesta wapautettu.

Kuopion läänin 1:sen kutsuntapiirin kutsuntatoimiston ja läänintoimiston toimenpiteet, jolla talollisen poika Oskar Westerinen Suonenjoen pitäjän Jauhomäen kylästä, julistettiin sotapalwelukseen kelpaawaksi, owat senaatissa kumotut ja Oskari Westerinen wapautettu asewelwollisuuden suorittamisesta.

Mikkelin Sanomat 12.10.1899


Maamiesseuran piiriyhdistyksen kokous oli Mäntysenkylässä maaliskuun 2 päiwänä lautamies Sakari Westerisen talossa.

Mikkeli 17.3.1902


Mikko Westerisen murhajuttua käsiteltiin toistamiseen Uudenkirkon wälikäräjillä Kirkkojärwen kylässä wiime maanantaina. Juttu oli edellisissä wälikäräjissä päätetty tutkia t.k. 7 p:nä, joksi päiwäksi oliwat wangit tuotu Wiipurista raudoissa, sekä oli manattu joukko todistajia kuultawaksi. Tutkinnosta ei tullut kumminkaan mitään kuin tuomaria ei saapunutkaan silloin. Seuraawana päiwänä hän suwaitsi saapua pitämään käräjiä, waan tämä päiwä ei soweltunut muille asianosallisille. Wangit lähetettiin jo aamulla Wiipuriin, sekä lautamiehet ja todistajat oliwat hajaantuneet matkoihinsa, joten käräjäin pito lykkääntyi maanantaiksi.

Puheenjohtajana nyt maanantaina oli waratuomari J. Järnefelt, sekä yleisenä syyttäjänä nimismies R. Palmberg. Raudotettuna oliwat syytetyt Matti Katajainen ja Konstantin Pusa, sekä osallisuuteen wedetyt Antton Westerinen, Mikko Pusa ja Risto Westerinen, jotka kolme wiimeksi mainittua oliwat wäliajalla wapaudessa. Päätöksellään tuomitsi oikeus rengin Matti Katajaisen 6 wuodeksi kuritushuoneeseen taposta ilman kuolettamisen aikomusta, sekä talollisen pojat Konstantin Pusan ja Mikko Pusan pahoinpitelystä wetämään sakkoa 200 m. eli warojen puutteessa pidettäwäksi 30 päiwää wankeudessa.

Wielä tuomittiin wastaajat korwaamaan kulut lääkärille, todistajille ym. se heistä kellä waroja löytyy. Toiset syytetyt wapautettiin. Matti Katajainen ja Konstantin Pusa passitettiin läänin wankilaan, josta Pusa on wapaaksi laskettawa. Asia lykättiin howioikeuden tutkittawaksi.

Wiipurin Sanomat 19.3.1902


Meluamisesta ja ilkiwallasta täkäläisellä rautatien asemalla tuomittiin eilen toisessa osastossa ylimääräinen asemamies Mikko Westerinen joltain muulta asemalta 20 markan sakkoon tai warojen puutteessa pidettäwäksi 4 päiwää wankeudessa.

Wiipurin Sanomat 25.4.1903


Eläintautia.

Koska Suonenjoen pitäjän Karkkolan kylässä asuwan talollisen Juhana Westerisen hewoset sairastawat waikeata päätautia, on Suonenjoen piirin eläinlääkäri Ernst de Bruyn-Duboter määrätty matkustamaan paikkakunnalle ryhtyäksensä siellä toimiin taudin lewenemisen ehkäisemiseksi.

Mikkeli 11.12.1903


Sedan Bonden Israel Vesterinen jemte sin hustru Maria Vesterinen genom salubref af den 9 Mars 1903 för en köpesumma af sexhundra (600) mark till Statsjärnvägarne i Finland afstått ett jordområde af 2400 m2  af hemmanet N:o 3 i Kanneljärvi by af Nykyrka socken samt Bonden Kristian Vesterinen jämte sin hustru Anna Vesterinen genom salubref af den 11 Mars 1903 för en köpesumma äfvenledes av sexhundra (600) mark till berörda Järnvägsstyrelse afstått ett jordområde om 1821 m2 af hemmanet N:o 1 i ofvannämnda Kanneljärvi by, så varda okända rättsegare, hvilka emot ofvannämnda öfverenskommelse önska göra jäf eller framställa ersättningsanspråk, uppmanade att inom sextio dagar efter det denna kungörelse ingått i landets allmänna tidningar i sådant afseende härstädes sig skriftligen anmäla.

Wiborg å Landskansliet, den 20 Juni 1904.

N. Mjäsojedow.

Finlands Allmänna Tidning 29.6.1904


Hedelmällisyyttä.

Kolme tyttöä synnytti työmies Benjami Vesterisen vaimo Suonenjoella t.k. 4 p:nä, joista yksi syntyi kuolleena, vaan toiset sekä äiti olivat riskiä.

Mikkeli 9.11.1904


Myönnettyjä eläkkeitä.

Senaatti on myöntänyt Helsingin kaupungin poliisilaitoksen entiselle poliisikonstaapelille A. Westeriselle 700 markan suuruisen vuotuisen elinkautiseläkkeen.

Suomalainen Wirallinen Lehti 29.8.1907


Kunnallisia kuulutuksia

Uusikirkko

Kuntakokous maaliskuun 14 pnä klo 11 ep. pp. pitäjän tuwalla, jossa päätetään seuraawista asioista:

---

3) Päätetään Mikko Westerisen lähettämisestä hermotautisten parantolaan.

---

Kiertokoulut alkaa maanantaina maaliskuun 9 pnä Toiwolassa Antti Kaplinilla, kestää 5 wiikkoa ja Kanneljärwellä Israel Westerisellä. kestää 5 wiikkoa.

Wiipurin Sanomat 5.3.1908


Nuorisoseura perustettiin lopullisesti t.k. 19 pidetyssä kokouksessa Kirstinälän, Lahdenperän, Päätilän ja Haapalan kylien kesken. Kokouksessa toimi puheenjohtajana howinhoitaja Salomon Mannonen ja kirjuri maanwilj. Herman Pusa.

Seuran esimieheksi ensi toimikaudeksi walittiin kansakoulun opettaja Matti Saaristo, wara-esimieheksi kauppias Herman Hietanen, kirjuriksi maanwilj. Herman Pusa ja rahastonhoitajaksi kaupp. poika Edward Westerinen.

Johtokuntaan walittiin opettaja M. Saaristo, Edward Westerinen, Herman Pusa, Salomon Mannonen ja Salomon Westerinen.

Wiipurin Sanomat 27.2.1909


Ne aidat!

"Tapion" 8:ssa numerossa oli pieni uutinen, jossa metsänhoidonneuvoja I. Westerinen kertoo, että Kuhmoniemen ja Sotkamon pitäjissä Kajaanin kihlakunnassa jokaisella keskinkertaisella tilalla on aitaa noin 18 kilometriä. Luku on hiwittäwä, mutta me woinemme uskoa, että tiedonanto on oikea, sillä herra Westerinen tuntee nämä pitäjät hywin tarkkaan ja on niistä erikoisemmin ottanut asiasta selwää...

Liitto 9.6.1910


Unga banditer.

I Leistilä by af Nykyrka socken bosatte Juho Vesterinens minderåriga söner af hvilka den yngre är 13 år och den äldre 15 år gammal, samt 14-årige gossen Kihlström ha å orten bedrifvit allehanda ofog, bland annat snatteri. Då Vesterinen icke på egen hand kunde få bukt på sina förhoppningsfulla söner och förmå dessa att sluta upp med deras onda gärningar, och då gossarna härförleden på något oärligt sätt åtkommit en summa pengar, hvarför de köpte sig ett par browningar och ett hagelgevär, meddelade Vesterinen om saken åt länsmannen i Nykyrka, anhållande om att denne måtte fängsla de unga banditerna. De sistnämnda märkte emellertid att någonting för dem obehagligt var i gärningen och rymde därför hemifrån samt togo sin tillflykt till en lada. När de uppbådade byamännen ankommo till ladan och försökte intränga däri för att lägga vantarna på de förskansade gossarna, aflossade dessa skott ur sina pistoler och det medhäfda hagelgeväret och jagade så angriparena på flykten. Efter flere misslyckade försök att häkta bandet, skingrades detta af någon anledning och nu anhölls den yngste missdådaren i ett skogsbryn. Tack vare länsmannens och polisens nötiska ansträngningar blefvo kort därefter, natten mot måndagen, också de öfriga medlemmarna af ligan fängslade. Gossarna torde komma att sändas till Sippola uppfostringsanstalt.

Hufvudstadsbladet 16.9.1910


Olyckshändelse.

Då jordbrukaren Heikki Vesterinen och arbetaren Otto Nuutinen i torsdags voro på väg till Keitele kyrkoby med ett lass landtmannaprodukter, välte lasset och krossade de båda åkande till döds. De förolyckade omhändertogos af vägfarande.

Hufvudstadsbladet 3.10.1910